IMG_9957.jpeg

BIOGRAPHY

Säveltäjä Leevi Räsänen (s. 1997, Enonkoski) on musiikin kuluttajana kotonaan yhtä lailla yökerhojen tahmeanhikisessä jytkeessä, konserttisalien nykymusiikkikihinöissä ja jenkkimusikaalien katsomoissa. Vaikutteiden ja lähtökohtien moninaisuus on hallitsevaa hänen työskentelyssään. Teoksensa hän luo uniikkeihin konteksteihinsa aina eri keinoin. Räsäsen teoksissa näkyvät hänen arvonsa, henkilökohtaiset kokemukset, sekä useat populaarikulttuurin ilmiöt ja lainaukset. Hän rakentaa niitä usein mielen sisäisten kokemusten, kuten muistojen, ihmissuhteiden, tunteiden, sekä ajan ja paikan kokemusten ympärille.

Sävellysopintojaan Sibelius-Akatemiassa viimeistelevä Räsänen on aktiivinen toimija nykymusiikin ruohonjuuritasolla konserttituottajana ja puheenjohtajana Suomen UNM ry:ssä sekä Korvat auki -yhdistyksessä. Aloitteellisuudestaan tunnettu Räsänen toimii taiteellisena johtajana perustamallaan Pauhu-nykymusiikkifestivaalilla, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa Enonkoskella heinäkuussa 2022. Räsänen on lyhyessä ajassa tullut teoksillaan tunnetuksi mm. Koreassa ja Yhdysvalloissa, sekä edustanut Suomea Ung Nordisk Musik -festivaaleilla Ruotsissa 2019 ja Tanskassa 2021. Räsäsen työskentelyä ovat tukeneet mm. Taike, Paulon säätiö, Greta ja William Lehtisen säätiö, sekä BNP Paribas.

 

”En voi jättää säveltäjänä huomiotta ympäröivää yhteiskuntaa ja asemaani suhteessa siihen. On oltava tietoinen niistä narratiiveista, joita taidemusiikin kontekstissa on tähän mennessä kerrottu ja pohdittava kriittisesti sitä, millaisia tarinoita itse kertoo. Teos on riippumatta sen aiheesta tai kontekstista aina jonkinlainen kannanotto. Kokiessaan taidetta ihminen on lähtökohtaisesti valmis vastaanottamaan jotain. Siksi taiteilijana minulla on mediumista riippumatta ainutlaatuinen mahdollisuus tuoda esiin lähes mitä tahansa ajatuksia ja saada niille kanssa-ajattelijoita.


Työskentelyssäni pidän tärkeänä luoda linkkejä yleisön ja teoksen ja sitä kautta yleisön ja itseni välille. Luontevaksi kokemani tapa luoda teoskonsepteja minua henkilökohtaisesti koskettaneista aiheista on suuressa roolissa tässä. Teokseni ovat käsittelevät usein ihmismieleen, ihmissuhteisiin ja voimakkaisiin tunteisiin liittyviä aiheita. Työni feministisenä säveltäjänä ei kuitenkaan rajoitu vain teoksiini vaan jatkuu kaikkeen puheeseen ja tekstiin joka niitä ympäröi. En säveltäjänä koe tarvetta erottaa itseäni niistä arvoista ja suuntauksista, jotka ovat minulle yksityishenkilönä tärkeitä, sillä myös ne, kuten kaikki muutkin elämän osa-alueet henkilöhistoriasta tv-realityyn vaikuttavat taiteeseeni. Teoksistani puhuminen ja kirjoittaminen sekä niiden joskus rönsyileväkin otsikointi ovat työkaluja taidemusiikin saavutettavuuden ja ymmärrettävyyden lisäämiseksi, sillä mitä järkeä on toimia taiteilijana, jos en kohtaa vastakaikua ympäröivästä maailmasta?


Viimeaikaisia teoksiani läpileikkaa erityinen näkökulma musiikkiteokseen kuulijan omana aikana kaikenlaisten härdellien ulottumattomissa. Teoksissa on usein ’tyhjää tilaa’, jolla jopa pyritään ajatuksen harhailuun konserttitilanteessa – mihin se vie? Kuulijan ajatuksen harhailua voidaan johdattaa tylsistymisen hetkellä teeman asettelulla, eli teoksen nimellä ja sillä, mitä siitä sanotaan tai jätetään sanomatta ennen esitystä. Siinä mielessä perinteinen ohjelmateksti, haastattelu tai pari sanaa ennen teoksen esitystä ovat minulle osa yhtä suurta teosta. ”