BIOGRAPHY

Säveltäjä Leevi Räsänen (s. 1997, Enonkoski) on musiikin kuluttajana kotonaan yhtä lailla yökerhojen tahmeanhikisessä jytkeessä, konserttisalien nykymusiikkikihinöissä ja jenkkimusikaalien katsomoissa. Vaikutteiden ja lähtökohtien moninaisuus on hallitsevaa hänen työskentelyssään. Teoksensa hän luo uniikkeihin konteksteihinsa aina eri keinoin. Räsäsen teoksissa näkyvät hänen arvonsa, henkilökohtaiset kokemukset, sekä useat populaarikulttuurin ilmiöt ja lainaukset. Hän rakentaa niitä usein mielen sisäisten kokemusten, kuten muistojen, ihmissuhteiden, tunteiden, sekä ajan ja paikan kokemusten ympärille.

Räsänen tunnetaan parhaiten kiinnostuksestaan mikrotonaalisuuteen, työstään monitaiteisissa työryhmissä, sekä ei-musiikillisten ilmiöiden tuomisesta konserttisaleihin. Hän on kiinnostunut erilaisten oktaavin tasajakojen ja luonnonvireisyyden sekoituksista, sekä akustisen äänen yhdistämisestä elektroniikan, objektien ja muiden parametrien, kuten valon ja liikkeen kanssa.

Glasgow'n Royal Conservatoire of Scotlandissa ja Sibelius-Akatemiassa sävellystä opiskellut Räsänen valmistui musiikin maisteriksi erinomaisin arvosanoin kesäkuussa 2023. Viimeaikaisiin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat mm. Radion Sinfoniaorkesterin vaskikvintetti, jolle Räsänen sävelsi Ylen tilauksesta helmikuussa 2024 kantaesitetyn, valoa ja vaskisoittimia yhdistävän Light Flowers -teoksen. Räsänen on lyhyessä ajassa tullut teoksillaan tunnetuksi mm. Koreassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Yhdysvalloissa, sekä edustanut Suomea Ung Nordisk Musik -festivaaleilla Ruotsissa 2019, Tanskassa 2021, Norjassa 2023 ja nyt Helsingissä vuonna 2025. Leevi Räsänen oli nimikkosäveltäjänä Brinkhall soi -festivaalilla 2024, jossa hänen concerto grossonsa orkesterille ja solistina toimivalle Æstus-yhtyeelle, "Brain Shake" sai kantaesityksensä. Tällä hetkellä Räsäsen taiteellista työskentelyä tukee Koneen Säätiö. Hänen työskentelyään ovat aikaisemmin tukeneet mm. Taike, Paulon säätiö, Greta ja William Lehtisen säätiö, Musiikin Edistämissäätiö sekä BNP Paribas.

"Teokseni ovat kuin ajatuskarttoja, mielleyhtymien verkostoja, joissa prosessin tulos – kuultava teos, on ajatuskartan ydin, solun tuma, joka ei kuitenkaan toimi ilman limaa ja muita solun osia sen ympärillä. Teosten ja niissä käsiteltyjen ajatusten arvo ei siis ole vain itse teoksessa. Taiteelliseen ajatteluun tiivistyy niin paljon inhimillistä pääomaa, ettei se voisi mitenkään mahtua rajattuun ajalliseen muotoon. Juuri siksi taide voi olla niin ajatonta ja siitä voi ammentaa loputtomasti. Taiteilijalla on uniikki asema yhteiskunnassa – havainnoida sen ilmiöitä ja ajankohtaisuuksia tilanteesta riippuen ulko- tai sisäpuolelta. Teokseni eivät tarjoa valmiita totuuksia, vaan toimivat linsseinä todellisuuteemme, jossa kuulijat ja teoksen kokijat voivat kokea niitä samankaltaisia ajatuksia, joita minulla on teosta kirjoittaessani ollut. Minulla on säveltäjänä mahdollisuus huomioida yleisöni ja tehdä kaikkeni antaakseni heille lähtökohtia ja työkaluja luomani taiteen ymmärtämiseen. Siksi minulle otsikot, teksti, haastattelut ja muu teosta ympäröivä osa taiteellisessa prosessissa on erityisen tärkeää ja kiinnostavaa.